lauantai 9. huhtikuuta 2016

#16 "Mörri-möykky tanssii ja ruokopilli soi...

... ruokopillin tahdissa tanssiakin voi."

Heissan! Kerranki postausväli ei oo siellä muutamassa viikossa, vaan muutamassa päivässä. Olin eilen perjantaina jälleen tunnilla ja ratsuna mulla oli blogista jo ennestään tuttu Kiki. 

Otsapanta miten sattuu, mutta mitäs pienistä! Kaikki kuvat on ©Kati.M/Tähtisumussa
 Kiki oli alussa tosi nihkee ja mietin, pitäiskö ottaa avuksi raippa. Hyvä etten ottanut, sillä heti kun alettiin ravaamaan niin vauhtia alko löytyyn vähän liikaakin! Ei verkkailtu oikeestaan kun käynnissä ja sen jälkeen aloteltiin tekemään loivaa kiemuraa ympyröillä. Jokaseen kaarteeseen tehtiin siis voltti/ympyrä, mikälie. Taivuteltiin heppoja siis vähän enemmän, ja tää onnistukin ihan hyvin, kunhan heppa vaan liikku eteenpäin.

Tässä tää mun kauhee könötys. Nyt pitää keskittyä ihan arjessakin siihen, että pidän ryhdin oikeena!
Ravia aloteltaessa kiki tuntu oikein kivalta, mutta kohta kun aloteltiin tehtävää, meno muuttu täysin. Nyt tehtiin kiemura ilman voltteja ja varsinkin kaarre vasempaan tuotti vaikeuksia. Oikeeseen kierrokseen vauti pysy ihan hyvänä, mutta suunnan vaihtuessa en saanut Kikiä kunnolla ulko-ohjalle, jolloin se jäi etupainoseksi ja lähti kaahottaan kun olin itse ihan oudossa könössä. Tätä vielä edesautto se, että kun yritin saada heppaa paremmin ulko-ohjalle, niin unohdin vatsalihakset kokonaan ja menin vielä enemmän könöön, josta heppa ei tykännyt kyllä yhtään! Kikin kanssa mulla menee tosi helposti ryhti huonoksi. Se on luonnostaan tosi etupainonen heppa, ja tuntuu vaikka sen pää olis ylhäällä, että se on silti ihan tosi alhaalla. Sitte lähen ite jotenki kallistuun eteenpäin, että olisin jotenkin muka lähempänä hevosta, ihan järjetöntä :D


Jonkunaikaa kun oltiin hinkutettu sitä menoa siistimpään suuntaan, niin alko pikkuhiljaa sujumaan paremmin. Muistin käyttää vatsalihaksia ja ratsastin kunnolla pohkeella vaikka heppa meinaskin aluksi vaan kiihdyttää vauhtia. Kun tajusin miten paljon ne vatsalihakset vaikuttaa, niin saatiin pieniä onnistumisiakin ja vauhti hiljeni suht soppeliksi.

Tässä oon saanu jalkaa paremmin oikeelle kohalle ja lantiota alle. Olkapäätkään ei oo niin edessä, mutta kantapää lähtee nousemaan kun eioo palikat vielä ihan kohdillaan!
Toiseen suuntaan ravissa meno oli jo alkuun paljon rauhallisempaa, mutta silti joissain kohdissa vauhti kiihty jälleen vähän liikaakin. Tähän suuntaan mentäessä olin kuitenkin tajunnut jo vähän mitä pitäis tehdä, ja heppa ei ollut ulko-ohjastakaan tyhjä. Lopeteltiin tähän kierrokseen melko nopeesti ja vaihdettiin vielä suuntaa. Tehtiin molemmissa suunnissa kiemurat vielä volttien kanssa.


Laukassa Kiki oli ihan ok. Osasin istua suhteellisen hyvin, mutta silti könötin miten sattuu ja kaaduin tosi helposti sisälle. Lyhensin jalustimia tekemällä kierteen, kun reijät loppu kesken, mutta niistä tais tulla hieman liiankin lyhyet. Kokonaisuudessaan laukasta jäi ihan hyvä mieli, vaikka tahti ei pysynyt säännöllisenä ja aika-ajoin mentiin hieman liian lujaa. Positiivista tässä on se, ettei ainakaan pelottanut enää!


En oo vielä varma, oonko menossa ensi viikolla tunnille, mutta jos olen niin toivon kyllä ehkäpä jotain muuta kuin Kikiä. Tälle tunnille en esittänyt ratsutoivetta ollenkaan, ja periaatteessahan mulle on aivan sama kenellä ratsastan, mutta nyt jäi vaan sellanen fiilis, että ei toi Kiki oo ehkä ihan mun heppa. 

Oon tyytyväinen siihen, että tajusin, kun tarpeeksi monta kertaa Sanna sitä mulle hoki, että ne vatsalihakset mukaan puolipidätteeseen eikä vaan sillä ohjalla. Nyt kun se iskostu mun päähän kunnolla, niin jospa ensikerralla muistaisin! Mulla eioo oikeestaan koskaan menny päähän se, että miten se puolipidäte vatsalihaksilla tehdään, mutta Sanna sano sen vaan jotenkin niin selkeesti, että rutistat vaan niillä vatsalihaksilla niin kovaa kun pystyt. Nyt sitten vihdoin  sen käsitin kunnolla, enkä enää aattele, että ehkä se on vaan sitä liikettä vastaan istumista.

Mulla pitäis myöskin varata tässä jokupäivä yksityistuntia aiheena istunta, saa nähdä millon saan senkin aikaseksi ja saanko mukaan kuvaajaa, mutta katsellaan! Ensi kertaan siis :)

2 kommenttia:

  1. Mulla auttaa könötykseen tosi paljon sellanen ajatus, että joku vetää kypärän nupista ylöspäin! Kannattaa kokeilla, josko toimis sullakin :) Ihanasti pysyy sulla nuo kädet paikallaan, kumpa itekki sais ne rauhotettua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi pitääpä kokeilla ensikerralla! Oon itseasiassa ite tosi yllättynyt siitä, miten rauhassa mun käsi pysyy, mutta mulla onkin sitten vähän kaikessa muussa paljon korjattavaa :D No tästä eioo suunta kun ylöspäin ja eipähän ainakaan tuu tylsää niitä korjailtaessa!

      Poista