... ruokopillin tahdissa tanssiakin voi."
Heissan! Kerranki postausväli ei oo siellä muutamassa viikossa, vaan muutamassa päivässä. Olin eilen perjantaina jälleen tunnilla ja ratsuna mulla oli blogista jo ennestään tuttu Kiki.
Otsapanta miten sattuu, mutta mitäs pienistä! Kaikki kuvat on ©Kati.M/Tähtisumussa |
Tässä tää mun kauhee könötys. Nyt pitää keskittyä ihan arjessakin siihen, että pidän ryhdin oikeena! |
Jonkunaikaa kun oltiin hinkutettu sitä menoa siistimpään suuntaan, niin alko pikkuhiljaa sujumaan paremmin. Muistin käyttää vatsalihaksia ja ratsastin kunnolla pohkeella vaikka heppa meinaskin aluksi vaan kiihdyttää vauhtia. Kun tajusin miten paljon ne vatsalihakset vaikuttaa, niin saatiin pieniä onnistumisiakin ja vauhti hiljeni suht soppeliksi.
Tässä oon saanu jalkaa paremmin oikeelle kohalle ja lantiota alle. Olkapäätkään ei oo niin edessä, mutta kantapää lähtee nousemaan kun eioo palikat vielä ihan kohdillaan! |
Laukassa Kiki oli ihan ok. Osasin istua suhteellisen hyvin, mutta silti könötin miten sattuu ja kaaduin tosi helposti sisälle. Lyhensin jalustimia tekemällä kierteen, kun reijät loppu kesken, mutta niistä tais tulla hieman liiankin lyhyet. Kokonaisuudessaan laukasta jäi ihan hyvä mieli, vaikka tahti ei pysynyt säännöllisenä ja aika-ajoin mentiin hieman liian lujaa. Positiivista tässä on se, ettei ainakaan pelottanut enää!
En oo vielä varma, oonko menossa ensi viikolla tunnille, mutta jos olen niin toivon kyllä ehkäpä jotain muuta kuin Kikiä. Tälle tunnille en esittänyt ratsutoivetta ollenkaan, ja periaatteessahan mulle on aivan sama kenellä ratsastan, mutta nyt jäi vaan sellanen fiilis, että ei toi Kiki oo ehkä ihan mun heppa.
Oon tyytyväinen siihen, että tajusin, kun tarpeeksi monta kertaa Sanna sitä mulle hoki, että ne vatsalihakset mukaan puolipidätteeseen eikä vaan sillä ohjalla. Nyt kun se iskostu mun päähän kunnolla, niin jospa ensikerralla muistaisin! Mulla eioo oikeestaan koskaan menny päähän se, että miten se puolipidäte vatsalihaksilla tehdään, mutta Sanna sano sen vaan jotenkin niin selkeesti, että rutistat vaan niillä vatsalihaksilla niin kovaa kun pystyt. Nyt sitten vihdoin sen käsitin kunnolla, enkä enää aattele, että ehkä se on vaan sitä liikettä vastaan istumista.
Mulla pitäis myöskin varata tässä jokupäivä yksityistuntia aiheena istunta, saa nähdä millon saan senkin aikaseksi ja saanko mukaan kuvaajaa, mutta katsellaan! Ensi kertaan siis :)
Mulla auttaa könötykseen tosi paljon sellanen ajatus, että joku vetää kypärän nupista ylöspäin! Kannattaa kokeilla, josko toimis sullakin :) Ihanasti pysyy sulla nuo kädet paikallaan, kumpa itekki sais ne rauhotettua!
VastaaPoistaOi pitääpä kokeilla ensikerralla! Oon itseasiassa ite tosi yllättynyt siitä, miten rauhassa mun käsi pysyy, mutta mulla onkin sitten vähän kaikessa muussa paljon korjattavaa :D No tästä eioo suunta kun ylöspäin ja eipähän ainakaan tuu tylsää niitä korjailtaessa!
Poista